JULKILAUSUMA Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelman 2025–2040 raporttiluonnokseen

 

Pro Uutela ry

Helsingin kaupunkiympäristö / 

Helsingin kaupungin kirjaamo
Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki


 

Diaarinumero HEL 2024-011399

Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelman 2025–2040 raporttiluonnos

Pro Uutela ry:n kommentit ja ehdotukset 4.11.2024

 

Pro Uutela ry haluaa kiittää Helsingin kaupunkia luonnonsuojelualueohjelman 2025–2040 luonnoksen valmistelusta ja mahdollisuudesta kommentoida sitä. Arvostamme ohjelman laajuutta ja sitoutumista Helsingin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Erityisesti kiitämme luonnokseen kirjattua hyvää suuntaa, jossa Uutelan luonnonsuojelualueet muodostavat entistä yhtenäisemmän kokonaisuuden, joka huomioi myös merenalaisen luonnon.

 

Olemme kuitenkin huolissamme neljästä Uutelaa koskevasta asiasta sekä lisäksi päätöksentekoprosessista: 

 

  1. Uutelan pohjoisosa 

  2. Merialueiden suojelu 

  3. Nuottasaari

  4. Skatanniemen tievaraus

  5. Luonnonsuojelualueohjelman päätöksenteko


 

Esitämme aluksi perustelut sille, miksi Uutelan pohjoisosa tulee sisällyttää luonnonsuojeluohjelmaan ja miksi Nuottasaaren sekä Skatanniementien asemakaavat pitää purkaa. Tämän jälkeen käsittelemme kunkin yllä listatun aiheen ja alueen erikseen omassa kohdassaan. Lopuksi esitämme johtopäätöksemme.

 

Luontoarvot ja biodiversiteetti

Nuottasaari, Uutelan pohjoisosa, Skatanniemen tievaraukseen kaavoitettu alue sekä Uutelaa ympäröivä merialue ovat kaikki luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Ne tarjoavat elinympäristön useille harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille.
 

Ekologinen yhteys

Nämä alueet muodostavat tärkeän ekologisen yhteyden Uutelan muiden luonnonsuojelualueiden ja ympäröivien luontoalueiden välillä. Ekologiset käytävät ovat välttämättömiä eläinten liikkumiselle ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiselle. Ilman näiden alueiden suojelua Uutelan luonnonsuojelualueiden ekologinen kokonaisuus jää vajaaksi ja pirstaleiseksi. Alueen yhtenäisyys varmistaa lajien suojelun sekä ekologisen tasapainon säilymisen.
 

Virkistyskäyttö ja kaupunkilaisten hyvinvointi

Luonnonsuojelualueiden virkistysarvo on merkittävä osa kaupungin vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Laajat luonnonsuojelualueet parantavat kaupunkilaisten elämänlaatua ja tarjoavat mahdollisuuden nauttia luonnosta lähellä kotia. Suojelualueet säilyttävät arvokasta luontoperintöä tuleville sukupolville ja edistävät asukkaiden sekä eri kulttuureista tulevien luonnossa liikkujien ympäristötietoisuutta.

 

Ilmastonmuutoksen torjunta

Luonnonsuojelualueet toimivat hiilinieluina ja auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Metsät ja kosteikot sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja hillitsevät paikallista ilmastonmuutosta. Näiden alueiden suojelu on tärkeä osa kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

 

Yhteensovittaminen kaupungin kehityksen kanssa

Luonnonsuojeluohjelman tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja kaupungin muun kehityksen tarpeet. Vuosaari kasvaa voimakkaasti, ja sen ainutlaatuisten luontoalueiden pitkäjänteinen ja harkittu suojeleminen on sekä luonnon itseisarvon että asukkaiden viihtyvyyden ja kaupunginosan toimivuuden kannalta erittäin tärkeää.

 

 

1. Uutelan pohjoisosa 
 

Tarkennus Uutelan alueen (kohde nro 10) pohjoisosan rajaukseen

 

Uuden suojelualueen pohjoispuolen rajaus lännestä idän suuntaan on ongelmallinen. Ehdotuksessa sen pohjoispuolelle jää arvokkaita metsäalueita. Rajaus kulkee keskeltä korkeahkoa kalliota, jossa ei ole polkua. Luonnonsuojelualue tulisi ulottaa Länsireimarintielle asti. Länsireimarintien eteläpuolella on kosteikkoinen lehtokaistale, jossa on järeiden tervaleppien lisäksi koivuja, kuusia, vaahteroita ja myös paljon lahopuuta. Asemakaavassa on tässä kohtaa sl-merkintä. Länsireimarintien pohjoispuolisen niityn itäpuolella metsän reunassa kasvaa raitaa, ja syvemmällä metsässä on runsaasti vanhoja kuusia.

 

Arvokkaita metsäalueita ei saa rajata pois suunnitellusta luonnonsuojeluohjelmasta, koska nämä alueet turvaavat Uutelasta pohjoiseen kulkevan vihersormen ja vaikuttavat merkittävästi alueiden kytkeytyvyyteen. Myös raporttiluonnoksessa oleva Zonation-analyysi (kuva 2.9., s. 41) osoittaa ehdotetun rajauksen ulkopuolelle jäävän alueen arvon. Näiden alueiden liittäminen Uutelan luonnonsuojelualueeseen on erittäin tärkeää metsän ja sen eliöstön elinvoimaisuuden turvaamiseksi. 

 

Luonnonsuojeluohjelmaluonnoksen rajaus ei mukaile maaston muotoja, vaan vaikuttaa keinotekoiselta. Alueen luontoarvoiltaan merkittävin metsä jää rajauksen ulkopuolelle. Luonnoksen mukaisesti kulkeva luonnonsuojelualueen raja olisi luonnossa liikkujalle vaikea hahmottaa, ja opasteiden sijaintien suunnittelu ja toteutus olisi hankalaa.  


 

2. Merialueiden suojelu 

 

Uutelan merialueiden mukaan ottaminen luonnonsuojelualuesuunnitelman luonnokseen on erittäin kannatettava uudistus. Luonnoksesta puuttuvat kuitenkin merialueiden suojelun konkreettiset toimenpiteet, vaikutukset ja tavoitteet.


Miten esimerkiksi vesiliikennettä aiotaan rajoittaa? Vesiskoottereilla ajeleminen ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt Uutelaa ympäröivällä merialueella huomattavasti. Liikenne ja siitä aiheutuva melusaaste häiritsee paitsi vedenalaista eliöstöä, myös lintuluotojen pesimärauhaa.

Konkreettisina toimenpiteinä ehdotamme, että arvokkaita merenalaisia kohteita kartoitetaan lisää ja myös merenalainen ja merellinen luonto merkitään ulkoilukarttoihin, jotka sijoitetaan Uutelan lisäksi lähialueiden pienvenesatamiin. Vesiliikenteelle osoitetaan selkeä väylä nopeusrajoituksineen, ja muilla suojelluilla alueilla veneily ja ankkurointi kielletään. Lisäksi käyttöön on otettava nopeusrajoitusvalvonta ja valistustoimintaa kohdistettava venekerhojen lisäksi myös veneiden ja vesiskoottereiden vuokraustoimintaa harjoittaville yrityksille.

Merialueiden suojelussa on huomioitava Uutelan ja lähialueiden pienvenesatamien mahdolliset ympäristövaikutukset. Veneiden pesuvesien viemäröintiin on kiinnitettävä huomiota etteivät ne päädy pintavalumana mereen tai imeydy maaperään.

Vuosaaren satamaan saapuu entistä isompia aluksia, ja laivaväyliä on ruopattava aika-ajoin. Merialueiden suojelussa on tutkittava laivaväylien ruoppausten haittavaikutukset ja minimoitava ne. Ruoppauksesta tulevan maa-aineksen läjittämisongelma on ratkaistava – minne maa-aines läjitetään ja mitkä ovat ruoppausten ja läjittämisen vaikutukset merenalaiseen luontoon?

Suojeltaviksi suunnitelluilla merialueilla on tehty VELMU-kartoitus. Ehdotamme kuitenkin, että Uutelan ympäristön vedenalaisia alueita kartoitetaan vielä perusteellisemmin.

 

Helsinki on lähtenyt rohkeasti ja kunnianhimoisesti toteuttamaan merellistä strategiaansa samalla, kun luontoalueiden suosio on lisääntynyt, asukasmäärä kasvanut ja merivesien tilanne kääntynyt huolestuttavaksi. Merellinen strategia tarkoittaa myös merellisten luontoarvojen vaalimista, mikä edellyttää konkreettisia toimenpiteitä.


 

3. Nuottasaari

 

Nuottasaari on poikkeuksellisen luonnonkaunis, monimuotoinen ja herkkä alue, jolla on huomattava luonto- ja maisemallinen arvo. Nuottasaari parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua tarjoamalla mahdollisuuden nauttia helposti saavutettavasta merellisestä saaristoluonnosta. Luontotieto Keiron vahvistaa tämän luontoselvitysraportissaan vuodelta 2017 toteamalla, että Hallkullanniemen länsiosa ja Nuottasaari ovat luonnonkauniita paikkoja, joista avautuu hieno merinäköala (s. 28.). 

 

Nuottasaaren jättäminen luonnonsuojelun ulkopuolelle on ristiriidassa sen kanssa, että merialue saaren edustalla on mukana luonnonsuojeluohjelmassa. Voimassa olevan asemakaavan mahdollistama lisääntyvä moottoriveneliikenne ja mahdollinen vuoroliikenne olisivat ristiriidassa vedenalaisen luonnon suojelun kanssa.

 

Nuottasaaren nykyinen asemakaava mahdollistaisi ison veneliikennelaiturialueen ja virkistyskäyttöön tarkoitetun rakennuksen rakentamisen. Rakentaminen, ja sitä kautta lisääntyvä kävijämäärä vaarantaisivat Nuottasaaren herkän luonnon ja lintujen pesimäalueet sekä avoimen saaristomaiseman. Tämänhetkinen kaavamerkintä mahdollistaa rakentamisen levittäytymisen huomattavasti laajemmalle alueelle, mikä pienessä saaressa heikentäisi rantojen avoimuutta sekä maisemallista ja ekologista arvoa muuttaen saaren luonnetta ja luontoa peruuttamattomasti.

 

Laiturialueen rakentamista on perusteltu sillä, että Nuottasaaressa on ollut kesämökkiasukkaiden yksityiskäytössä pieni laituri. Kaupunki osti tontin vuonna 2013, ja sen jälkeen laituri oli käyttämättömänä. Erittäin huonokuntoinen laituri purettiin vuonna 2022, eikä entinen pieni laituri nähdäksemme ole peruste isomman laiturialueen rakentamiselle. Rantarakentaminen ja sen yhteydessä veden vaihtumisen häiritseminen johtaa kaislikoiden lisääntymiseen ja veden samentumiseen. Ilman merenpohjan eliöiden ja kasvillisuuden kartoitusta emme tiedä laiturialueen rakentamisen kaikkia vaikutuksia merenalaiseen luontoon.

Jo nyt Uutelan luonto kärsii suuresta kävijämäärästä, joka näkyy luonnon nopeana kulumisena. Kävijämäärien lisääntyminen entisestään esimerkiksi Nuottasaareen sijoittuvan kaupallisen toiminnan takia tulee rasittamaan Nuottasaaren lisäksi koko Uutelan aluetta, myös jo olemassa olevia sekä uusia mahdollisia luonnonsuojelualueita. 


Mikäli virkistysalueen kehittäminen keskelle luonnonsuojelualuetta koetaan tarpeelliseksi, Nuottasaaren vieressä on kaupungin omistama historiallinen huvilarakennus, Villa Notsund. Pienen ja herkän Nuottasaaren uudisrakentamisen sijaan ehdotamme Villa Notsund -huvilarakennuksen osoittamista yleishyödylliseen virkistyskäyttöön. Huvila on saavutettavissa helposti maitse jalan, pyöräillen ja autoillen, myös huolto- ja pelastustoiminnan kannalta toisin kuin Nuottasaari, joka on saarena vaikeapääsyisempi.

 

Huvilan ja siihen kuuluvan ranta-alueen säilyminen avoimena virkistysalueena on kaupungin strategian mukaista ja tärkeää Uutelan lisääntyneiden kävijämäärien sekä uusien ympäröivien luonnonsuojelualueiden takia. Nuottasaaren mahdollinen luonnonsuojelualue jatkuisi luontevasti ja perustellusti Uutelan metsään ja tulossa olevaan Niemenapajan luonnonsuojelualueeseen.
 

Nuottasaaren rannat ovat arvokasta silokalliota, ja etelään avautuvalla rannalla on uhanalaista luontotyyppiä Itämeren kivikkoista niittyrantaa (luonnonranta), jonka edustalla on linnuille tärkeä pesimäluoto. Pesimäluodon lisäksi tärkeitä pesimäalueita ovat Nuottasaaren metsäalue ja rantavyöhykkeet. Nuottasaaressa pesii monia lintulajeja, kuten mm. erittäin uhanalainen tukkasotka ja haahka, naurulokki (vaarantunut) sekä muut lokkilajit, kala- ja lapintiirat, silkkiuikku, tukka- ja isokoskelot, meriharakka, telkkä ja laulu- sekä kyhmyjoutsenet. Nuottasaaren matalat rannat ovat arvokkaita ruokailupaikkoja vesilinnuille ja niiden poikueille (Keiron, s. 9). Lisäksi Nuottasaaren kaakon ja lounaan puoleiset luodot ovat linnuille tärkeitä levähdys- ja ruokailupaikkoja. Kasvaneet kävijämäärät häiritsevät jo nyt lintujen pesimärauhaa (s. 10).

Keironin selvitys vuodelta 2018 suosittaa myös, että Nuottasaareen tehtäisiin lintukartoitus, mikäli alueen yleisluonnetta aiotaan muuttaa merkittävästi kaavoituksella. Kartoitusta ei ole tehty, vaikka asemakaava hyväksyttiin vuonna 2022.

 

Uutela on tärkeä lepakoiden ja matelijoiden elinympäristö. Helsingin kaupungin teettämän lepakkoselvityksen (2014) mukaan Uutelan alueella on pohjanlepakoita, vesisiippoja, viiksisiippoja, korvayökköjä ja kimolepakoita. Alueen monimuotoisuus mahdollistaa useiden lepakkolajien esiintymisen (s.31). 

 

Keiron on tehnyt lepakkoselvityksen Nuottasaaressa vuonna 2017. Raportista käy ilmi, että selvitystyö aloitettiin liian myöhään syksyllä, sillä lepakoiden aktiivisuus vaihtelee vuodenajan ja lämpötilan mukaan. Lisäksi selvitys jäi kesken detektorin akkuvirran loputtua neljän päivän jälkeen (s. 5), mutta lepakkohavaintoja tallentui niinkin lyhyessä ajassa ja vääränä ajankohtana 133 kappaletta. Alueella oli vieraillut myös harvinainen pikkulepakko, joka oli käväissyt detektorin läheisyydessä useampaan otteeseen 28.8.2017 aamuyöllä (s. 25).

 

Keiron suosittelee selvityksessään, että lepakkohavaintojen perusteella Nuottasaaressa, saareen johtavan sillan rakenteissa sekä lähialueen rakennusten pihapiirissä tulee tehdä perusteellinen lepakkokartoitus, jotta luonnonsuojelulailla suojellut lepakoiden levähdys-, lisääntymis- sekä saalistuspaikat tulisivat määritellyiksi. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, eikä sitä tehty myöskään vuoden 2022 asemakaavamuutoksen hyväksymisen yhteydessä. 

 

Uhkatekijänä alueella on lepakoiden piilopaikkojen menetys (s. 32). Nuottasaari ja Uutelan metsät ovat lepakoiden tärkeitä ekologisia alueita.

Lepakot, linnut ja monet muut eläimet tarvitsevat suojaisia lisääntymisalueita, kuten vanhoja puita, kalliohalkeamia ja rantoja. Rakentaminen, matkailu ja virkistyskäyttö aiheuttavat  metsä-, ranta- ja aluskasvillisuuden, merenalaisen luonnon sekä muun elinympäristön kulumista ja pirstoutumista. Alueen lajisto menettää tärkeitä elinympäristöjään, mikä vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lajien selviytymismahdollisuuksia.
 

Luontotieto Keironin selvityksen mukaan Nuottasaaressa on mm. kulumisherkkää poronjäkälikköä (s. 11), kilpikaarnaista männikköä sekä eri-ikäistä lahopuuta, jota esiintyy tavanomaista metsää paljon enemmän (s. 22). Alueella on potentiaalia arvokkaalle lahopuun seuralaislajistolle (s. 28). 

 

Nuottasaaren geologisia arvoja ei ole kartoitettu lainkaan. Saaressa on silokallioiden lisäksi mm. kvartsisuonia, jotka näkyvät isona juonteena ja silokallioiden välissä kapeina soiroina. Ehdotamme Nuottasaaren geologista kartoittamista.

 

Esitämme, että Nuottasaaren asemakaava on purettava. Ympäristön arvokkaat ominaispiirteet on huomioitava ja luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot sekä monimuotoinen metsä- ja rantaluonto lintuluotoineen on turvattava. Toteutuessaan Nuottasaaren asemakaava vaarantaisi jo olemassa olevien ja nyt suunniteltujen luonnonsuojelualueiden luonto- ja ympäristöarvot. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeää tehdä riittävät luontoselvitykset ja ottaa Nuottasaari huomioon tulevien luonnonsuojelualueiden suunnittelussa. 


 

4. Skatanniemen tievaraus

 

Skatanniemen tievaraukseen kaavoitettu alue kuuluu Uutelan lepakkoalueeseen. Voimassa oleva kaava on vuodelta 2005 ja luonnonsuojelun näkökulmasta auttamattoman vanhentunut. Uuden tien rakentaminen vanhaan arvokkaaseen metsään ja jopa osittain Rudträskin luonnonsuojelualueen poikki ei vastaa kaupungin nykyistä strategiaa.

 

Skatanniementien rakentamisesta ei ole ajankohtaista tietoa, mutta voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi toteutuessaan vanhan metsän kaatamisen tielinjauksen mukaisesti. Uuden tien rakentamiselle Uutelaan ei ole kestäviä perusteita. Päinvastoin tie tuhoaisi arvokkaan vanhan kuusimetsän ja lisäisi autoliikennettä entisestään. Tievaraus tulee poistaa kaavasta ja liittää alue luonnonsuojeluohjelmaan.

 

Skatanniementien asemakaavaan merkityn linjauksen luontoarvoja ei ole kartoitettu muualta kuin Rudträskin luonnonsuojelualueen kohdalta, joten ei ole tiedossa, mitä luontoarvoja tai harvinaisia eliö- ja kasvilajeja tievaraus vaarantaa.


 

5. Luonnonsuojelualueohjelma ja päätöksenteko


Uuden luonnonsuojelualueohjelmaehdotuksen v. 2025-2040 toteutumisesta päättää Helsingin kaupunginhallitus. Kysymys on luonnonsuojelusta – yhdestä merkittävimmistä asukkaita, ympäristöä ja kaupunkia koskevista päätöksistä. Ehdotamme, että uuden luonnonsuojelualueohjelman hyväksymisprosessi avataan ja että päätöksen uudesta luonnonsuojelualueohjelmasta tekee kaupunginhallituksen sijaan kaupunginvaltuusto, joka on Helsingin ylin päättävä elin ja jonka vastuulla on kaupungin toiminta ja talous.
 

 

Lopuksi

 

Pro Uutela ry esittää, että 

 

  • Uutelan pohjoisosa sisällytetään luonnonsuojelualueohjelmaan 2025–2040. Alueen suojelu on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden, ekologisten yhteyksien, virkistysarvojen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

  • Uutelan ympärillä suojeltaville merialueille tehdään perusteellisempi luontokartoitus ja toimintasuunnitelma.

  • Nuottasaaren ja Skatanniementien asemakaavat puretaan, jotta alueet voidaan suojella osana luonnonsuojelualueohjelmaa. Tämä toimenpide on linjassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa, jotka korostavat kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

  • Vaikka Nuottasaaren ja Skatanniementien varauksen osalta on voimassa asemakaava, kaavoitettujen alueiden suojelu on vielä mahdollista, sillä mitään rakentamistoimintaa ei ole aloitettu eikä tietojemme mukaan suunniteltukaan.  

  • Helsingin kaupungin uusi luonnonsuojelualueohjelma on merkittävin ympäristön ja luonnon turvaamiseen vaikuttava suunnitelma ja sen vaikutukset ulottuvat 15 vuoden ajanjaksolle. Päätös on niin tärkeä, että päätöksentekijänä tulee olla kaupunginvaltuusto eikä kaupunginhallitus. 


 

Vetoamme teihin päättäjiin, että huomioitte nämä perustelut ja muutosehdotukset luonnonsuojeluohjelman luonnokseen.

 

 

Ystävällisin terveisin,
 

Pro Uutela ry
 

Kimmo Vehkalahti
Puheenjohtaja
Pro Uutela ry

 

Hanna Weselius

Varapuheenjohtaja

Pro Uutela ry

 

 

Lähteet: 

Luontotieto Keironin luontoselvitys 2017

Helsingin kaupungin lepakkoselvitys 2014