Kannanotto Vuosaaren pienvenesataman asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12912)
Pro Uutela ry
Helsingin kaupunkiympäristö /
Helsingin kaupungin kirjaamo
Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki
Diaarinumero HEL 2022-005307
Hyvät Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet,
olemme huolestuneita Vuosaaren pienvenesataman asemakaavaehdotuksesta ja sen mahdollistamasta sataman laajentamisesta. Vaikka ymmärrämme tarpeen lisätä laituri- ja talvisäilytyspaikkoja sekä kehittää alueen merellisiä palveluita, katsomme, että laajentamisen haitat ylittävät hyödyt. Erityisesti olemme huolissamme suunnitelman vaikutuksista vieressä oleviin Uutelan nykyisiin luonnonsuojelualueisiin, etenkin Särkkäniemen ja Rudträskin luonnonsuojelualueisiin, Vuosaarenlahden suojeltuun merenrantaniittyyn sekä Uutelan ympärille Helsingin kaupungin uudessa luonnonsuojeluohjelmaluonnoksessa suunnitteilla olevaan merenalaiseen luonnonsuojelualueeseen.
Uutelan alue ja Vuosaarenlahden merenrantaniitty ovat arvokkaita luonnonsuojelukohteita, jotka ovat tunnettuja monimuotoisesta vesilintukannastaan. Laajentaminen lisäisi merkittävästi ihmisen aiheuttamaa häiriötä Uutelaa ja Vuosaarenlahtea pesimäalueenaan pitämille vesilintulajeille. Merellisen toiminnan lisääntyminen vaarantaisi lintujen pesintärauhan ja elinolosuhteet.
Kaavaratkaisu, joka mahdollistaa noin 450 uuden venepaikan ja 400 talvisäilytyspaikan luomisen, vaikuttaa väistämättä alueen ekosysteemiin. Suurten täyttöalueiden rakentaminen ja potentiaalinen venehotelli lisäisivät vesiliikennettä ja voivat heikentää veden laatua sekä häiritä lähialueiden herkkää luontoa.
Jätelain roskaamiskielto ja ympäristösuojelulain pilaamiskiellot koskevat myös merialueita. Ympäristöministeriön 2020 selvityksen mukaan ihmistoiminta vaikuttaa negatiivisesti Itämeren tilaan. Toimet, kuten ruoppaukset, rakentaminen ja roskaantuminen, heikentävät elinympäristöjä ja lajien tilaa. Ihmistoiminnan kuormitus näkyy muun muassa merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä (Korpinen ym., 2018, s.14). Lumen kaataminen mereen voi paikallisesti pahentaa rehevöitymistä, koska lumi sisältää ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Mereen päätyvät roskat, kuten muovit, aiheuttavat haittaa merieläimille, koska ne erehtyvät luulemaan roskia ravinnoksi tai koska roska voi jäädä niihin kiinni (Korpinen ym., 2018).
Pikkarainen (2017) toteaa pro gradu -tutkielmassaan, että Hernesaaren rannassa mereen päätyy normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia. Lisäksi hän toteaa, että "hulevedet on tunnistettu mikromuovien reitiksi kaupunkialueilta sisävesiin ja meriin, ja tämän tutkimuksen perusteella mikromuovien reittinä toimii myös kaupunkialueelta kerätyn lumen kaataminen mereen" (Pikkarainen, 2017, s.80).
Helsingissä lumensulatusaltaisiin jää yli 5 mm olevat roskat, jolloin mikromuovi siirtyy suoraan mereen ja vaikuttaa merenalaiseen ympäristöön haitallisesti. Lumi sisältää myös erityyppisiä haitta-aineita. Liikenteen päästöt ovat keskeinen lumeen päätyvien haitta-aineiden lähde; tyypillisiä ovat esimerkiksi runsaaseen ajoneuvoliikenteeseen liitetyt aineet kuten raskasmetallit, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä tiesuolauksessa käytetyt aineet (Vijayan ym., 2019). Näiden ohella lumen on havaittu sisältävän muitakin orgaanisia haitta-aineita kuten ftalaatteja ja fenoleita, joita käytetään esimerkiksi moottoriajoneuvojen rakennemateriaaleissa (Björklund ym., 2011).
Vaikka kaavaratkaisu tukee Helsingin strategisia tavoitteita merellisen Helsingin kehittämisessä, on tärkeää muistaa, että kestävän kehityksen ja luonnon suojelemisen tulisi olla kaupungin toiminnan ytimessä. Meidän tulee varmistaa, että kaupungin kasvu ja kehitys eivät tapahdu luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden luontoalueiden kustannuksella.
Yhteenveto perusteluista
Luonnonsuojelulliset arvot
Kaavaratkaisu sijoittuu lähelle arvokkaita luonnonsuojelualueita, kuten Särkkäniemen ja Rudträskin luonnonsuojelueita sekä Vuosaarenlahden merenrantaniittyä. Laajentaminen voi vaarantaa näiden alueiden ekosysteemit, häiritä lintujen pesintää ja vaikuttaa negatiivisesti vedenalaiseen luontoon. Suunniteltu merenalainen suojelualue kaupungin uudessa luonnonsuojelualueohjelmassa korostaa alueen merkitystä meriluonnon monimuotoisuuden kannalta.
Veden laatu ja virtaus
Rakentamisen aikana tapahtuvat ruoppaukset ja täytöt voivat heikentää meriveden laatua, mikä uhkaa alueen vedenalaista luontoa. Vaikka vaikutuksia voidaan vähentää suunnittelulla, on riski meriveden laadun heikentymisestä todellinen. Veden virtauksen väheneminen vaikuttaa olennaisesti rehevöitymiseen ja mm. sinilevän lisääntymiseen alueella.
Ympäristöhaitat
Lisääntyvä veneliikenne ja satamatoiminnot voivat aiheuttaa melu- ja valohaittoja, jotka häiritsevät lähialueiden eläimistöä. Erityisesti yöaikaan valaistus on ongelma lepakoille ja muille yöeläimille. Meritäytöt ja rakentaminen tuottavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, mikä on ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Vaikka päästöjä voidaan jonkin verran hallita, on niiden kokonaisvaikutus silti huomattava.
Ekologinen kestävyys
Alueen ekologista kestävyyttä on pyritty huomioimaan, mutta suunniteltu laajennus voi silti aiheuttaa haittoja luonnonympäristölle. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja vedenalaisen luonnon elinolosuhteiden parantaminen jäävät puutteellisiksi. Pienvenesataman laajennukseen kaavoitettu uusi lumensulatuspaikka on ekologisesti kestämätön. Helsinki on ainoa kaupunki Suomessa, joka käyttää merta lumenkaatopaikkana. Suunnitelman mukaan lumi sulatetaan ja siitä erotellaan näkyvimmät roskat, siitä huolimatta mm. mikromuovi ja haitta-aineet voivat siirtyä sulatuksen mukana osaksi meren ekosysteemiä. Kyseenalaistamme kaupungin suunnitelman sijoittaa uusi lumensulatuspaikka Vuosaaren pienvenesatamaan aivan Uutelan nykyisten ja suunniteltujen merenalaisten luonnonsuojelualueiden viereen.
Näiden perustelujen valossa vetoamme, että kaupunki harkitsee uudelleen Vuosaaren pienvenesataman laajentamista ja etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja veneilyinfrastruktuurin kehittämiseen ilman merkittävien luontoarvojen uhraamista. Kaupungin tulisi myös varmistaa, että kaikki tulevat suunnitelmat ja rakennushankkeet toteutetaan siten, että ne tukevat, suojelevat ja edistävät luontoarvoja, eivät aiheuta ympäristöhaittoja, edistävät kestävää kehitystä ja palvelevat laajemmin kaikkia helsinkiläisiä, myös tulevia sukupolvia.
Ystävällisin terveisin,
Pro Uutela ry
Kimmo Vehkalahti
Puheenjohtaja
Pro Uutela ry
Hanna Weselius
Varapuheenjohtaja
Pro Uutela ry
